Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n blogi

Suomessa ikääntyneiden osuus suhteessa työikäiseen väestöön on yksi Euroopan korkeimmista. Tämä korostuu erityisesti Pohjois-, Itä- ja Länsi-Suomen kunnissa. Ilmiö on akuutimpi maaseutualueilla, joilla väestö ikääntyy myös nuorempien asukkaiden muuttaessa kaupunkikeskuksiin. Kaupunkeihin muuton myötä erilaiset palvelut vähenevät maaseutualueilta. Seuraukset näkyvät erityisesti harvaan asututtujen, pitkien välimatkojen maaseutualueilla asuvien iäkkäiden ihmisten elämässä monin eri tavoin, esimerkiksi hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoistumisena.

Tieteellisiin väestötutkimuksiin on yhä vaikeampi saada osallistujia. Tilastokeskuksen, kuten useimpien tutkimusten, pääasiallinen tietolähde on kanssaihmiset, ja siksi selkeä pudotus tutkimuksiin osallistumisessa herättää huolta tutkimuksen luotettavuudesta. Kun tutkimusaineisto on kerätty, sen edustavuutta ei voida enää ratkaisevasti parantaa. Jos tutkimukseen osallistuu alle puolet perusjoukosta, riittääkö tuotettu tieto päätöksenteon pohjaksi?

Gerontologia on ollut erityinen kiinnostukseni kohde, koska työskentelin ennen yliopisto-opintojani lähihoitajana. Pohtiessani aihetta graduuni toivoin löytäväni tutkimusaiheen, joka voisi tuottaa uutta hyödyllistä tietoa. Mielenkiintoni heräsi viimeisten elinvuosien tutkimiseen, kun tutustuin opinnoissani COCTEL-hankkeen tutkimuksiin. Päädyin tutkimaan aivoinfarktin sairastaneita iäkkäitä, koska aivoverenkiertohäiriöt ovat kansanterveydellisesti ja -taloudellisesti merkittävä sairausryhmä, ja sairastuneista valtaosa on iäkkäitä. Tulevaisuudessa aivoinfarktin sairastaneiden määrän odotetaan lisääntyvän merkittävästi väestön ikääntyessä, mikä vaatii varautumista lisääntyviin palvelutarpeisiin.

Kolmatta kertaa Oslossa järjestetty pohjoismaisen gerontologian konferenssi 2.-4.5.2018 tarjosi mielenkiintoisen kattauksen uusimpia tuulahduksia. Osallistujia oli noin 800 enimmäkseen Pohjoismaista. Avajaisissa puhunut Marja Jylhä pyysi osallistujia nostamaan kätensä, jos oli ensi kertaa NGF:ssä. Yllättävän suuri osa yleisöstä nosti kätensä osoittaen konferenssin kiinnostavan yhä uusia ihmisiä. Kahdeksan keynote-esityksen ja kahden palkintopuheen lisäksi tarjolla oli 58 symposiumia, 103 suullista esitystä ja 311 posteriesitystä.

Kolmessa suomalaisessa kunnassa toteutettiin vuonna 2014 pilottina kysely kotihoidon asiakkaille. Välineenä käytettiin interRAI-verkoston kehittämää kotihoitoa saavien iäkkäiden henkilöiden elämänlaatua koskevaa kyselylomaketta (Godin et al 2015). Kyselyä ei ole aikaisemmin käytetty Suomessa vaan tämä oli pilotti, jonka käynnistivät osallistujakuntien ikäihmisten palvelujen vastuuhenkilöt ja hanketyöntekijät.

Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry järjesti yhdessä Eloisa ikä -ohjelman kanssa tutkimusseminaarin Helsingissä 31.10.2017. Tapahtuma kokosi yhteen hyvän joukon vanhuudesta kiinnostunutta yleisöä. Miellyttävää oli todeta, että yleisö ei koostunut yksinomaan tutkijoista vaan mukana oli myös esimerkiksi aktiivisia kansalaistoimijoita. Tällaisia tapahtumia tarvitaan; ikääntymisen tutkimus tarvitsee dialogisuutta. Ikääntyminen ja siihen kytkeytyvät ilmiöt tulevat koko ajan ajankohtaisimmiksi ja ne kiinnostavat erilaisia toimijoita ja ammattilaisia. Nyt jos koskaan tarvitaan vanhenemisen, elämänkulun ja ikääntyvän yhteiskunnan ilmiöihin kytkeytyvää kriittistäkin tutkimusta.