Ikäinstituutin Hyvän arjen avaimet -hankkeella on syksyn aikana käynnissä useita yli 75-vuotiaille suunnattuja keskusteluryhmiä Etelä-Savossa. Ryhmissä keskustellaan hyvään arkeen liittyvistä teemoista, tehdään harjoituksia, jumpataan ja nautitaan mukavasta yhdessäolosta. Tavoitteena on vahvistaa osallistujien mielen hyvinvointia ja osallisuutta sekä tukea hyvien elämäntapojen ylläpitämistä pienin valinnoin. Ryhmät on suunnattu erityisesti niille iäkkäille, joiden osallisuus on heikentynyt, elinpiiri kaventunut ja kynnys poistua kotoa kasvanut.

Kysyimme ryhmien osallistujilta, mitä arjen hyvinvointi heille merkitsee. Kaikkein tärkeimmäksi asiaksi nousivat muut ihmiset. Myös toimintakyvyn säilymistä, luovuutta, rutiineja ja lepoa painotettiin.

Merkityksellisyyttä ja iloa omannäköisestä elämästä

Tunne arjen mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä kumpuaa monella iäkkäällä muista ihmisistä: siitä, että on joku, jolle juuri hän on tärkeä. Ryhmien osallistujien mukaan arjen tärkeimmät kohtaamiset syntyvät puolison, lasten, lastenlasten tai ystävien ja naapureiden kanssa. Iloa tuotti erityisesti se, kun sai olla muille avuksi. Esimerkiksi pienten lasten hoitaminen, kodin kunnostustöissä neuvominen tai karjalanpiirakoiden leipomisen opettaminen muille rakentavat kokemusta omasta merkityksellisyydestä.

Kokemus yhteenkuuluvuudesta on inhimillinen perustarve, joten yksin jääminen tuntuu erityisen kipeältä. Ryhmissä tuotiin esille paljon surua ja ikävää. Etenkin puolison menetys vie herkästi mukanaan myös tunteen oman elämän ja arjen mielekkyydestä, jolloin muiden arjen kohtaamisten merkitys kasvaa entisestään. Erilaiset harrastukset, tapahtumat ja yhdistystoiminta koettiin todella tärkeiksi arjen rytmittäjiksi. Vastaavasti osa kertoi, ettei kotoa tule juuri lähdettyä, koska heillä ei ole paikkaa, mihin mennä tai yksin on vaikeaa lähteä.

Keskeiseksi hyvän arjen peruspilariksi nostettiin ryhmissä fyysinen toimintakyky. Toimintakykyä kannattaa lähestyä oman elämän tärkeiden asioiden kautta: mitä haluaa pystyä tekemään nyt ja tulevaisuudessa? Kunnon ylläpitämiseen on helpompi sitoutua, kun taustalla on konkreettinen, omaan elämään liittyvä tavoite. Monelle keskeiseksi nousi kyky huolehtia itsestään ja selviytyä päivittäisistä toimista. Esimerkiksi kodin, pihan ja puutarhan askareet sekä vaativat että ylläpitävät kehon toimintakykyä. Liikuntaharrastukset ja ulkoilu olivat monille ryhmäläisistä rakkaita harrastuksia iästä riippumatta. Ryhmässä tai ystävän kanssa liikkuminen tuo lisäksi mukanaan yhteisöllisyyttä.

Ilo, nautinto ja luovuus muodostivat ryhmäläisille tärkeän arjen osa-alueen ja ne ilmenivät monin eri tavoin, kuten leipomisena, käsitöinä tai laulamisena. Luonnossa liikkuminen oli monelle ryhmäläiselle erittäin tärkeää, ja lähiluonto koettiin arvokkaana voimavarana. Luonnosta nauttimisen mahdollisuus myös omasta ikkunasta nostettiin esille ja vuodenaikojen vaihtelu, lintujen katselu ja oman pihan maisemat toivat iloa ja toiveikkuutta arkeen. Arjen ilo syntyy kokemuksena siitä, että elämä on omannäköistä ja sisältää innostavia hetkiä.

Arjen rytmittäminen on tärkeää

Aktiivisuuden ja mielekkään tekemisen rinnalla myös levon merkitys korostui. Ikääntyessä tutut toimet saattavat viedä aiempaa enemmän aikaa ja väsymys voi tulla nopeammin. Moni toi esille, miten tärkeää riittävä lepo on heidän hyvinvoinnilleen. Toisaalta osa totesi, ettei ole saanut eläkkeelläkään rentoutua, vaan elämän mittainen suorittamisen paine jatkuu yhä. Irti päästämisen ja rauhoittumisen taitoa voi joutua harjoittelemaan.

Keskusteluissa nousi vahvasti esiin rutiinien ja arjen selkeän rytmin merkitys. Rutiinit tekevät aktiivisena pysymisestä helpompaa ja tuovat arkeen tietynlaista turvallisuuden tuntua: On lohdullista tietää, että jotkin asiat toistuvat luotettavasti viikosta toiseen, vaikka arkeen mahtuu vaikeitakin hetkiä. Samalla rutiinit vähentävät tarvetta jatkuville päätöksille ja vatvomiselle. Arjen rutiinien on hyvä sisältää säännöllisesti kaikkia edellä mainittuja hyvinvoinnin osasia, jotta elämään mahtuu riittävästi omia voimavaroja tukevia asioita. Uusien rutiinien rakentaminen oli yksi useimmin toistuvista toiveista Hyvän arjen avaimet -ryhmien osallistujilla. Samalla se on yksi ryhmämallin tavoitteista.

Arjen hyvinvoinnin vahvistaminen edellyttää usein muutosta sekä ajattelu- ja suhtautumistapoihin että arjen toimintoihin. Ihminen, jonka toiveikkuus ja kokemus minäpystyvyydestä ovat heikentyneet, ei välttämättä kykene toimimaan aktiivisesti oman elämänsä muuttamiseksi tai edes kuvittelemaan muutosta parempaan. Toisaalta arjen perusasioiden, kuten nukkumisen, ravinnon, liikkumisen ja sosiaalisten suhteiden vahvistaminen tukee samalla myös mielen hyvinvointia. Siksi hyvän arjen tukemisen tulee lähteä liikkeelle ihmisen omista voimavaroista ja motivaatiotekijöistä ennemmin kuin ulkoa päin valistamalla.

Hyvän arjen avaimet -ryhmämallia laajennetaan

Syksyllä 2026 ryhmiä pilotoidaan useammalla paikkakunnalla ympäri Etelä-Savoa. Vuodelle 2027 on suunnitteilla ohjaajakoulutuksia, joiden myötä ryhmämallia pyritään jalkauttamaan laajempaan käyttöön.

Hanketta koordinoi Ikäinstituutin Hyvän arjen avaimet -hanke, ja se toteutetaan yhteistyössä Etelä-Savon hyvinvointialueen ja kuntien kanssa. Hanketta rahoittaa Suomi Liikkeelle -ohjelma osana Terveyden edistämisen määrärahaa. Lisätietoja ryhmämallista voit lukea hankkeen sivuilta.