NGF 2018 ”Lessons of a lifetime”
Kolmatta kertaa Oslossa järjestetty pohjoismaisen gerontologian konferenssi 2.-4.5.2018 tarjosi mielenkiintoisen kattauksen uusimpia tuulahduksia. Osallistujia oli noin 800 enimmäkseen Pohjoismaista. Avajaisissa puhunut Marja Jylhä pyysi osallistujia nostamaan kätensä, jos oli ensi kertaa NGF:ssä. Yllättävän suuri osa yleisöstä nosti kätensä osoittaen konferenssin kiinnostavan yhä uusia ihmisiä. Kahdeksan keynote-esityksen ja kahden palkintopuheen lisäksi tarjolla oli 58 symposiumia, 103 suullista esitystä ja 311 posteriesitystä.
Tapahtumapaikkana oli Oslon konferenssikeskus. Kun edellisen kerran vuonna 2008 Oslossa järjestettiin NGF:n konferenssi, siellä kuuli norjankielisiä esityksiä sujuvasti englanninkielisten esitysten välissä. Nyt esitykset olivat englanniksi alleviivaten konferenssisarjan jatkuvaa painetta kansainvälisyyteen.
Keynote-puhujista Jon Kvist (Roskilde University, Tanska) esitteli kokonaiskuvaa ihmisen elämänvaiheista erityyppisten sosiaali- ja terveyspoliittisten toimenpiteiden kohteena. Tarkastelu oli rajattu pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ympärille. Kiinnostavasti ihmisen elämänkaarelle sijoittuu aika ennen syntymää, jolloin vielä syntymätön ihminen on äidin raskaudenaikaisen hoivan ja ravitsemuksen sekä muiden kampanjoiden ja testien kohteena. Nämä toimenpiteet vaikuttavat ihmisen aivojen kehitykseen. Nuorille tarjotaan koulutus- ja työharjoittelupaikkoja, joista hyvinvointiyhteiskunnan nuoret ”ottavat kopin” sekä kehittävät kykyjään ja taitojaan. Vanhimpien ihmisten palvelut tuottavat lähinnä vähemmän koettua yksinäisyyttä ja parempaa terveydentilaa.
Toisessa mielenkiintoisessa keynote-esityksessä Ursula Staudinger (Columbia University, Yhdysvallat) esitti ihmisen aivojen muotoutuvuuden jatkuvan läpi elämän. Staudingerin esityksessä tutkittiin kokoonpanolinjan työntekijöiden reaktioaikoja ja havaittiin monipuolisemman työnkuvan olevan yhteydessä parempiin tuloksiin kognitiivisen toimintakyvyn osalta. Edelleen hänen mukaansa on näyttöä eläkkeelle jäämisen kognitiivisen toimintakyvyn tuloksia heikentävästä vaikutuksesta. Ilmeisesti työrutiinien vähentyminen ja lisääntynyt vapaa-aika pitemmän päälle vaikuttavat ihmisen aivotoimintaan hidastavasti. Siinä missä työelämän rattaiden on nähty vain uuvuttavat ihmisiä, saattavat ne myös ylläpitää ja kehittää ihmisten kognitiivisia taitoja.
Sosiologisen tieteenteknologian (STS) ja gerontologian tutkimusta ruotiva aamupäivän symposium oli virkistävä kokonaisuus konferenssin ohjelmassa. Symposiumin puhujat esittelivät yhtäältä ikääntymiseen ja teknologiaan liittyviä teoreettisia lähtökohtia ja toisaalta käytännöllisiä hankkeita. Iäkkäät osallistujat olivat kännykällä kuvanneet ja jakaneet omaa digitaalista arkeaan, osallistuneet STS-henkiseen palvelujen kehityshankkeeseen ja tuottaneet teknologisia innovaatioita yhdessä nuorempien kanssa. Symposiumin teemat jatkuivat myös iltapäivällä. Alla olevassa kuvassa esitellään kehon liikkeillä pelattavaa peliä, jonka nähtiin tukevan ikääntyneen fyysistä toimintakykyä ja ehkäisevän raihnaistumista. Hankkeessa oli tunnistettu lastenlasten tärkeys iäkkään pelaamisen kannustajana.
Konferenssin järjestelyt tuntuivat pääosin toimivan. Posteriesitelmät olivat sijoitettuja kahteen osaan, molemmat vähän syrjään ikään kuin taka-alalle. Postereille olisi hyvä saada keskeisempää näkymää tilojen, mutta myös ohjelman osalta, jotta ihmiset tulisivat seuraamaan posteriesityksiä. Pirjo Kalmari esitteli Ikäinstituutin postereita.
Kaupungin vastaanotto järjestettiin Oslon kaupungintalolla. Samassa paikassa juhlistetaan myös Nobel-palkintoja.
Kalentereihin voi jo merkitä seuraavan pohjoismaiden gerontologian konferenssin ajankohdan, se järjestetään 3.-6.6.2020 Reykjavikissa (www.25nkg.is). Sitten järjestämisvuorossa on Tanska.
Mukavaa joulukuun alkua,
Mika Simonen
sihteeri