Väestö ikääntyy ja yhä useampi asuu kotona palveluiden turvin. Tämä tuo mukanaan haasteita kotiin vietävien palveluiden saatavuuteen, mutta silti odotamme, että ihmiset voivat asua kotonaan entistä pidempään. Samaan aikaan kotihoidon työntekijöistä on pulaa ja uusien työntekijöiden rekrytointi on vaikeaa. Moni kotihoidon työntekijä on tyytymätön työhönsä ja harkitsee alan vaihtoa. Julkisessa keskustelussa hoitoalan työntekijöiden tyytymättömyys kulminoituu usein alan heikkoon palkkaukseen, kuormittaviin työoloihin ja kiireeseen.

Suoritteisiin perustuva ja etäältä johdettu työ

Kotihoitoa ohjataan ja johdetaan etäältä, mikä kadottaa ymmärryksen työntekijöiden arjesta sekä sen haasteista ja vaatimuksista. Johtajat eivät enää tunne työntekijöiden päivittäistä työtä, mikä vaikeuttaa heidän kykyään kuulla ja ymmärtää työntekijöiden kokemuksia työhön liittyvistä haasteista. Työntekijät kokevat etäältä tapahtuvan johtamisen teknisenä ja suorituskeskeisenä. Etäisyys asiakkaista supistaa myös johtajien ymmärrystä kotihoidon asiakkaiden tarpeista kaventaen ne yksittäisiksi suoritteiksi.

 Läheskään kaikki apu ja tuki, mitä ikäihminen kotona pärjätäkseen kaipaa, ei ole rajattavissa mitattaviksi ja ennalta määrätyiksi suoritteiksi. Alalta lähteneet työntekijät kokevat, että heidän työstään on tullut ikäihmisten auttamisen sijaan mekaanista suorittamista, jossa liian tiukat aikataulut ja kiire tukahduttavat pois kaiken sen, joka tekee kotihoidon työstä merkityksellistä.

Eettinen taakka

Kotihoidossa työntekijät kohtaavat jatkuvasti ristiriitoja omien arvojen, koettujen ammatillisten velvollisuuksien sekä työn vaatimusten välillä. Kotihoidossa työskentelevät ammattilaiset haluavat tarjota asiakkailleen hyvää ja inhimillistä hoitoa, mutta työn organisointitapa, resurssien puute ja jatkuva kiire tekevät sen mahdottomaksi. Tämä eettinen taakka on kotihoidon työntekijöille inhimillisesti liian raskas kantaa. Työntekijät eivät pysty täyttämään edes asiakkaiden pakollisia tarpeita, mikä aiheuttaa jatkuvaa stressiä ja huolta. Kun työvuoron jälkeen kotiin lähtiessä työntekijän mieltä vaivaa ajatus siitä, mitä kaikkea kiireessä jäi tekemättä ja miten asiakas selviää seuraavaan päivään, ei ole ihme, ettei vapaa-aika tarjoa mahdollisuutta työstä palautumiseen.

Työn ja vapaa-ajan epätasapaino

Kotihoitotyön intensiivisyys ja liialliset vaatimukset johtavat työn ja vapaa-ajan epätasapainoon. Työpäivät venyvät, kun asiakasta ei voi jättää ilman apua.  Pitkät työpäivät, harmaa ylityö, kiire ja koettu velvollisuus paikata tyhjiä työvuoroja omien vapaapäivien kustannuksella kuormittavat työntekijöitä. Työstään väsyneet hoitajat eivät vapaa-ajallaan jaksa huolehtia itsestään, eikä vapaa-aika riitä työstä palautumiseen. Tästä syystä moni hoitaja kokee alanvaihdon ainoana selviytymiskeinona, vaikka uusi työ ei pystykään tarjoamaan samaa merkityksellisyyden kokemusta kuin työ kotihoidossa.

Mikä ratkaisuksi?

Olen taipuvainen ajattelemaan, että johtajien ja työntekijöiden tavoite on sama; tukea ikäihmisiä elämään mahdollisimman pitkään ja laadukkaasti kotona. Työntekijät tarvitsevat tuekseen läsnä olevaa johtamista ja johtajan, joka näkee työntekijät osaajina, joilla on kykyä ja halua kehittää kotihoidontyötä asiakkaiden parhaaksi.

Kotihoidon työntekijät ovat oman alansa asiantuntijoita. Heidän osaamistaan ja kokemuksiaan tulisi hyödyntää työn suunnittelussa ja organisoinnissa. Organisaatio- ja järjestelmälähtöisen tarkastelun sijaan, tai sen lisäksi, olisi aika pysähtyä kuulemaan työntekijöiden näkökulmia ja tunnistaa inhimillisten kokemusten merkitys alalta lähdön syynä tai sinne jäämisen perusteluna.  

Kotihoitoon tulee tarjota riittävät resurssit sekä vahvistaa avointa ja rohkeaa eri osapuolien välistä keskustelua työn nykytilasta, vaatimuksista ja arvoista. Kyse on siitä, halutaanko ja kyetäänkö löytämään yhteisiä ratkaisuja, jotka palvelevat kaikkia osapuolia.

Tämä blogikirjoitus pohjautuu Itä-Suomen yliopiston Vanhuusiän syrjäytyminen kotihoidossa - yleisyys, merkitykset ja interventio- hankkeeseen (Soldex). Hankkeen osatutkimuksessa selvitimme kotihoidon työntekijöiden alanvaihdon syitä alan jättäneiden hoitajien kertomuksista.  Artikkeli kokonaisuudessaan on luettavissa: From Restricted Resources to Ethical Burden—Former Home Care Workers’ Reasons for Leaving Their Jobs - Marjo Ring, Hanna Ristolainen, Elisa Tiilikainen, 2024 (sagepub.com)

Kirjoittaja on Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n hallituksen jäsen.

Marjo Ring, FT

Itä-Suomen yliopisto